VUOSIKERTOMUS 2012

Tilinpäätös

22. Rahoitus


Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma






2012 2011





Käyvät Tase- Käyvät Tase-
milj. euroa arvot arvot arvot arvot
Lainat rahoituslaitoksilta 63,9 63,9 66,5 66,5
Rahoitusleasingvelat 5,5 5,5 8,8 8,8
Muut velat

0,1 0,1
Yhteensä 31.12. 69,3 69,3 75,4 75,4









Kaikki korolliset velat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla (käypien arvojen hierarkia taso 2).


Rahoitusleasingvelat

milj. euroa 2012
2011
Rahoitusleasingvelat erääntyvät seuraavasti

Alle vuoden kuluessa 2,1
2,1

1–5 vuoden kuluessa 5,0
6,7

Yli 5 vuoden kuluessa 1,4
4,2
Leasingvelkojen vähimmäisarvo yhteensä 8,5
12,9









Vähimmäisvuokrien nykyarvo

milj. euroa 2012
2011

Alle vuoden kuluessa 1,6
1,5

1–5 vuoden kuluessa 4,1
5,5

Yli 5 vuoden kuluessa 1,3
3,3
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä 7,1
10,3









Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 1,5
2,6









Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma






2012 2011





Käyvät Tase- Käyvät Tase-
milj. euroa arvot arvot arvot arvot
Luotolliset pankkitilit 12,9 12,9 8,9 8,9
Yritystodistukset 5,0 5,0 72,0 72,0
Rahoitusleasingvelat 1,6 1,6 1,5 1,5
Muut velat 0,9 0,9 0,0 0,0
Yhteensä 31.12. 20,4 20,4 82,5 82,5

Velkojen erääntyminen

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi käyttämättömiä luottolimiittejä 430 milj. euroa (455). Valmiusluottosopimusten keski-määräinen erääntymisaika oli tilikauden päättyessä 2,9 vuotta (3,2). Sopimuksiin luottolimiiteistä sekä pitkäaikaisista lainoista sisältyy muun muassa muassa vakavaraisuuteen liittyviä ehtoja, joiden noudattamatta jättäminen johtaisi sopimusten ennen-aikaiseen erääntymiseen. Mahdollinen ehtojen rikkoontuminen edellyttäisi vakavaraisuuden huomattavaa heikentymistä nykyisestä.


2012
milj. euroa 2013 2014 2015 2016 2017 Myöhemmin Yhteensä
Luotolliset pankkitilit 12,9




12,9
Yritystodistukset 5,0




5,0

korot 0,0




0,0
Muut velat 0,9




0,9
Lainat rahoituslaitoksilta
11,4 22,5

30,0 63,9

korot 1,0 1,5 1,2 0,7 0,7 0,4 5,6
Rahoitusleasingvelat 1,6 1,7 1,1 0,7 0,6 1,3 7,1

korot 0,5 0,4 0,3 0,1 0,1 0,0 1,5
Ostovelat 49,7




49,7
Johdannaisvelat 0,2 0,1 1,3

0,6 2,3
Yhteensä 31.12. 71,9 15,1 26,4 1,6 1,4 32,4 148,8


48,3 % 10,2 % 17,8 % 1,0 % 0,9 % 21,8 % 100,0 %









2011
milj. euroa 2012 2013 2014 2015 2016 Myöhemmin Yhteensä
Luotolliset pankkitilit 8,9




8,9
Yritystodistukset 72,0




72,0

korot 0,5




0,5
Muut velat




0,1 0,1
Lainat rahoituslaitoksilta

14,0 22,5
30,0 66,5

korot 1,5 1,8 1,7 1,2 0,7 1,1 8,0
Rahoitusleasingvelat 1,5 1,7 1,8 1,0 0,9 3,3 10,3

korot 0,5 0,4 0,3 0,3 0,2 0,8 2,6
Ostovelat 51,6




51,6
Johdannaisvelat 1,1




1,1
Yhteensä 31.12. 137,7 4,0 17,8 25,0 1,8 35,4 221,6


62,1 % 1,8 % 8,0 % 11,3 % 0,8 % 16,0 % 100,0 %

Valuuttaposition herkkyysanalyysi

IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi valuuttakursseista on suoritettu tutkimalla, kuinka yksittäisten valuuttojen 10 %:n heikkeneminen muita valuuttoja vastaan vaikuttaisi konsernin tulokseen ennen veroja tai konsernin omaan pääomaan. Valuutan vahvistuminen 10 %:lla muita valuuttoja vastaan aiheuttaisi vastakkaismerkkisen muutoksen. Analyysi tuloksesta sisältää emoyhtiön vieraan valuutan määräiset sisäiset ja ulkoiset rahoituserät. Kaupalliset kassavirrat muodostuvat sisäisin termiinein suojatuista liiketoimintayksiköiden arvioiduista ostoihin ja myynteihin liittyvistä vuosittaisista nettokassavirroista. Rahoituserät sisältävät valuuttamääräiset lainat, talletukset ja ulkoiset valuuttajohdannaiset. Valitut valuutat edustavat noin 90 % kaikista arvioiduista vuosittaisista nettomääräisistä valuuttavirroista. Oman pääoman herkkyysanalyysi kuvaa valuuttakurssimuutoksiin liittyvää valuuttamääräisen oman pääoman translaatioriskiä.




2012
2011


Vaikutus tulokseen

Vaikutus tulokseen


ennen veroja

ennen veroja


Arvioidut Muut Vaikutus
Arvioidut Muut Vaikutus


kaupalliset rahoitus- omaan
kaupalliset rahoitus- omaan
milj. euroa kassavirrat erät pääomaan
kassavirrat erät pääomaan
CAD -0,6 0,6 -1,7
-0,6 0,6 -0,6
DKK -0,9 0,2 -0,8
-1,0 1,4 -1,9
GBP -0,5 0,5 1,3
-0,8 0,8 0,6
NOK -1,5 1,5 -1,9
-1,4 1,4 -1,3
SEK -2,0 2,1 -2,1
-1,6 1,6 -1,5
USD 2,7 -2,8 -3,5
2,6 -2,6 -13,5









Keskikorot ja korkokulujen herkkyysanalyysi

Korkokulujen herkkyyttä korkojen muutokselle on kuvattu simuloimalla yhden prosenttiyksikön pysyvä korkojen nousu tilinpäätöshetkellä. Yhtiön korollinen nettovelka oli tilinpäätöshetkellä 72,4 milj. euroa (150,8) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 11 kuukautta (8). Yhden prosenttiyksikön korkojen nousun lisäys yhtiön vuotuisiin korkokuluihin olisi 0,3 milj. euroa (1,0) olettaen, että nettovelka pysyy muuttumattomana.


Konsernin korolliset nettovelat, valuuttajohdannaiset, lainojen keskikorot ja korkoherkkyys päävaluutoittain on esitetty seuraavassa taulukossa.


2012
milj. euroa EUR USD GBP SEK Muut Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset 52,1 26,8 0,2 -0,8 -5,9 72,4
Valuuttajohdannaiset -4,0 -37,5 26,3 2,3 12,5 -0,4
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset 48,1 -10,7 26,6 1,6 6,6 72,0
Lainojen keskikorko (p.a.) 1,8 % 3,0 % 2,2 %
Korkoherkkyys 0,2 -0,2 0,3 0,0 0,0 0,3
2011
milj. euroa EUR USD GBP SEK Muut Yhteensä
Ulkoiset lainat ja talletukset 121,0 24,8 0,1 0,9 4,0 150,8
Valuuttajohdannaiset 103,9 -143,0 25,5 3,4 9,0 -1,1
Nettovelka ja valuuttajohdannaiset 224,9 -118,1 25,6 4,2 13,1 149,7
Lainojen keskikorko (p.a.) 2,0 % 3,2 %


2,3 %
Korkoherkkyys 1,9 -1,2 0,2 0,0 0,1 1,0









Muut vuokrasopimukset

milj. euroa 2012 2011
Seuraavan vuoden leasingmaksut 12,8 12,5
Myöhemmin suoritettavat leasingmaksut 28,5 34,0
Yhteensä 31.12. 41,3 46,5









Vastuusitoumukset

milj. euroa 2012 2011
Takaukset konserniyritysten sitoumusten vakuudeksi 12,2 13,0
Vuokravastuut 41,3 46,5
Muut vastuut 1,8 1,9
Vastuusitoumukset yhteensä 31.12. 55,2 61,4









Oikeudenkäynnit

Fiskars on osallisena useissa oikeuskäsittelyissä, vaatimuksissa ja muissa kiistoissa. Näiden lopullista ratkaisua ei voida ennustaa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella näillä tapauksilla ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Oikeuskäsittely koskien Iittalan markkinaoikeudessa ollutta tapausta on saatu päätökseen 2012.


Johdannaisten nimellisarvot

milj. euroa 2012 2011
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 107,4 207,5

Sähköfutuurit 2,9 2,5
Kassavirtasuojaukset:

Koronvaihtosopimukset 32,5 22,5

Johdannaisten käyvät arvot

milj. euroa 2012 2011
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:

Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 0,4 1,1

Sähköfutuurit -0,4 -0,3
Kassavirtasuojaukset:

Koronvaihtosopimukset -1,9 -0,8









Johdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä ja todettavissa olevia markkinatietoja (käypien arvojen hierarkia taso 2). Johdannaiset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti lukuunottamatta kassavirtasuojauksia, jotka kirjataan omaan pääomaan.


Johdannaisten erääntyminen

2012
milj. euroa 2013 2014 Myöhemmin Yhteensä
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 107,4 107,4
Sähköfutuurit 1,1 0,9 0,9 2,9
Koronvaihtosopimukset 32,5 32,5
Yhteensä 31.12. 108,5 0,9 33,4 142,8









2011
milj. euroa 2012 2013 Myöhemmin Yhteensä
Valuuttatermiinit ja valuutanvaihtosopimukset 207,5

207,5
Sähköfutuurit 1,1 0,9 0,4 2,5
Koronvaihtosopimukset

22,5 22,5
Yhteensä 31.12. 208,6 0,9 22,9 232,5









Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen laskenta

2012
milj. euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 9,7 9,7
Muut sijoitukset 0,8 0,8
Johdannaisvarat 0,4 0,4
Varat yhteensä 0,4 10,5 10,9









Johdannaisvelat 2,3 2,3
Velat yhteensä
2,3
2,3
2011
milj. euroa Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Sijoitukset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

8,9 8,9
Muut sijoitukset

1,2 1,2
Johdannaisvarat
1,1
1,1
Varat yhteensä 1,1 10,1 11,2









Johdannaisvelat 1,1
1,1
Velat yhteensä 1,1
1,1









Katso käyvän arvon luokittelutasot tilinpäätöksen laadintaperiaatteista liitetiedossa 1.

 

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle, joka vastaa rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Valuuttariskit

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa muutosta joko kassavirtojen arvossa, taseessa tai kilpailuasemassa. Fiskarsin valuuttapositio jaetaan transaktio- ja translaatiopositioon. Positioita hallinnoidaan toisistaan erillisinä kokonaisuuksina.

Transaktioriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että jo sovitun tai ennakoidun valuuttamääräisen kassavirran arvo muuttuu valuuttakurssien muutoksen seurauksena. Translaatioriskillä tarkoitetaan valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa vaikutusta konsernitaseessa. Konsernitaseen varat, oma pääoma ja velat voivat muuttua valuuttakurssien muutoksen seurauksena. Tasearvojen muutos saattaa aiheuttaa muutoksia tietyissä tunnusluvuissa, kuten omavaraisuusasteessa ja velkaantuneisuusasteessa.

Valuuttakurssiriskejä pyritään hallinnoimaan ensisijaisesti liiketoiminnallisin keinoin. Tuotantopanokset hankitaan ja tuotteet myydään pääasiassa konserniyhtiöiden paikallisvaluutassa, joista merkittävimpiä ovat EUR (41 % konsernin liikevaihdosta), USD (32 %), SEK (8 %), NOK (4 %), DKK (4 %) ja GBP (3 %). Lisääntyvään tuontiin liittyy välillisesti riski tavarantoimittajien paikallisten valuuttojen muutoksista. Merkittävimmät näistä valuutoista ovat Kiinan renminbi ja Thaimaan baht.

Transaktioriski

Transaktioriskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuuttakurssimuutosten vaikutuksia yhtiön budjetoituun kannattavuuteen ja kassavirtaan. Liiketoimintayksiköt vastaavat ennakoitujen ja sovittujen kaupallisten kassavirtojen valuuttariskien hallinnasta ja ne suojaavat kaupalliset positionsa valuuttatermiinein konsernin rahoitusosaston kanssa.

Transaktioriskiä mitataan netottamalla konsernin kaupalliset ja rahoituksen valuuttamääräiset saatavat ja velat. Nettoasema suojataan valuuttajohdannaisilla hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Valuuttariskien suojaamisessa käytetään yleisimmin valuuttatermiineitä ja -swappeja. Johdannaisia käytetään yksinomaan suojaustarkoituksiin.

Fiskars ei sovella transaktioriskin osalta valuuttajohdannaisiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Valuuttajohdannaisista syntyvät voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Mikäli valuuttajohdannaisiin olisi sovellettu suojauslaskentaa, vuoden 2012 tulos ennen veroja olisi ollut noin 0,6 milj. euroa raportoitua parempi (2,9 milj. euroa raportoitua huonompi).

Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen vaihteluista aiheutuvaa muutosta yhtiön kassavirroissa tai omaisuuden tai velkojen arvossa. Korkoriskiä mitataan rahoitusvarojen ja -velkojen keskimääräisellä korkosidonnaisuusajalla. Keskimääräinen korkosidonnaisuusaika kuvaa aikaa jonka kuluessa keskimäärin korkojen muutokset heijastuvat nettovelasta maksettaviin korkokuluihin. Riskiä kuvataan tarkastelujakson aikana syntyvällä muutoksella korkokuluissa, joka on seurausta yhden prosenttiyksikön pysyvästä korkotason muutoksesta. Mitä lyhyempi korkosidonnaisuusaika on, sitä heikompi on korkokulujen ennustettavuus ja täten korkoriski on korkeampi.

Korkoriskien hallinnassa käytetään johdannaisia. Tavoitteena on ylläpitää keskimääräinen korkosidonnaisuusaika rahoituspolitiikan mukaisesti 4–18 kuukauden rajojen puitteissa. Tilinpäätöshetkellä voimassa olevien korkojohdannaisten nimellismäärä oli 32,5 milj. euroa (22,5).

Konsernin korollinen nettovelka oli tilikauden päättyessä 72,4 milj. euroa (150,8). Nettovelasta 44 % (78) oli sidottu vaihtuviin korkoihin ja korkojohdannaisten vaikutus huomioon ottaen 56 % (22) kiinteisiin korkoihin. Korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 11 kuukautta (8).

Korkokulujen herkkyyttä markkinakorkojen muutokselle on kuvattu laskelmalla, jossa markkinakorkojen oletetaan muuttuvan pysyvästi yhdellä prosenttiyksiköllä ja lainojen määrän pysyvän vuoden aikana muuttumattomana. Laskelman mukainen vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja olisi 0,3 milj. euroa vuonna 2013 (1,0).

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön rahoitusvarat ja rahoituksen lähteet ovat riittämättömiä kattamaan liiketoiminnan tarpeet tai niiden järjestäminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää optimaalinen määrä likviditeettiä liiketoimintojen rahoittamiseksi kaikkina aikoina sekä samalla minimoida korkokulut. Likviditeetillä tarkoitetaan rahavarojen ja käyttämättöminä olevien komittoitujen luottolimiittien yhteismäärää.

Jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhtiön lainoista erääntyy niin suuri osa niin lyhyessä ajassa, ettei jälleenrahoitusta ole saatavilla tai sen hinta muodostuu korkeaksi. Tavoitteena on minimoida jälleenrahoitusriskiä velkojen ikäjakaumaa hajauttamalla.

Konsernilla on likviditeetin varmistamiseksi runsaasti käyttämättömiä luottolimiittejä. Vuoden lopussa nostamattomia sitovia valmiusluottoja sekä konsernitileihin liittyviä sitovia luottolimiittejä oli yhteensä 442,1 milj. euroa (471,1). Lisäksi emoyhtiöllä on Suomessa 400,0 milj. euron yritystodistusohjelma, josta vuoden lopussa oli käytössä 5,0 milj. euroa (72,0).

Raaka-aineriski

Fiskars käyttää tarvittaessa johdannaisia suojautuakseen raaka-aineiden hintariskiltä. Konsernilla ei ollut vuoden 2012 lopussa raaka-ainejohdannaisia lukuun ottamatta nimellisarvoltaan 2,9 milj. euron (2,5) sähköfutuureja, jotka on kirjattu markkina-arvoon tuloslaskelman kautta.

Luottoriski

Konsernin rahoitusosasto arvioi ja valvoo rahoituksen vastapuoliriskiä. Riskiä on pyritty rajoittamaan toimimalla vain suurten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa vahvistettujen limiittien puitteissa. Asiakkaiden luottoriskiä valvovat liiketoimintayksiköt. Konsernin asiakaskunta on laaja eikä suurimmankaan asiakkaan osuus ylitä 10 % avonaisista saatavista. Konsernin myyntisaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 101,0 milj. euroa (111,0). Tilinpäätös sisältää myyntisaamisiin kohdistuvia luottotappiovarauksia yhteensä 3,2 milj. euroa (3,4).


Pääoman hallinta

Fiskars-konsernin pääomarakennetta eivät koske mitkään viralliset, ulkoiset pääomarakennevaatimukset (muut kuin mahdollinen paikallinen yhtiölainsäädäntö niissä maissa, joissa Fiskars-konsernin yhtiöillä on liiketoimintaa).

Fiskarsin pääomahallinnan tavoitteet ovat:

  • varmistaa konsernin mahdollisuudet toiminnan rahoittamiseen ja yhtiön kyky huolehtia vastuistaan kaikissa liiketoimintatilanteissa
  • ylläpitää tasapainoista liiketoiminta- ja sijoituskokonaisuutta, joka on kannattava osakkeenomistajille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
  • ylläpitää edellytyksiä investointimahdollisuuksien hyödyntämiseen